Tiede kaitsemassa normien muodostumista

topich-WOpD3cxha7g-unsplash

Photo by Topich on Unsplash

Kuuntelin hiljattain Nature -lehden podcastia jossa kerrottiin paljon jaloin kävelemisen autuaaksi tekevistä terveysvaikutuksista. Paljain jaloin paljon kävelevälle kehittyy jalanpohjiin paksut kovettumat, jotka suojaavat jalanpohjia teräviltä kiviltä, mutta kuitenkin päästävät tuntoaistin toimimaan täydellisesti lävitseen. Ihmiset ovat kehittäneet alkeellisia kengän tapaisia suojia jaloilleen vasta 40 000 vuotta sitten, joten evoluutiolla on ollut jo kauan ennen tätä tarve kehittää jalanpohjillemme ratkaisu, joka ei ole teknologiasta riippuvainen.

Nyt tutkijat ovat selvittäneet, että kenkien käyttäminen estää aivoja saamasta suurta määrää sellaista tietoa, jota aivot ovat kehittyneet hyödyntämään. Aivot tarvitsisivat tuntoaistin herkkää palautetta sovittaakseen loppukehon toiminnan ihanteellisella tavalla askelten ottamisesta koituvien iskujen vaimentamiseen. Sekä tutkimuksen toteuttanut tieteilijä että Nature -lehden podcastin juontaja olivat molemmat innoissaan laittaneet uuden tieteellisen tiedon käytäntöön ja aloittaneet täydelliset kenkäpaastot. Viikon parin epämukavuuden jälkeen jalanpohjat tottuivat paljasjalkaisuuteen ja molemmat tunnistivat selvät terveyshyödyt sekä miellytävän vapaudentunteen ollessaan aikaisempaa niin paljon herkemmässä yhteydessä maapohjaan jolla kulkivat.

Toiset ihmiset eivät kuitenkaan suhtautuneet paljaisiin jalkoihin suopeasti. Kaupoissa kieltäydyttiin palvelusta ja äidit valittelivat käytöstapojen puutteesta. Olen itsekin kokeillut ja kokenut saman. Monena kesänä pidättäydyin kokonaan kengistä ja huomasin samat terveyshyödyt sekä saman sanktioinnin kengänkäyttönormin rikkomisesta. Tämä normi ei kuitenkaan ole kaikkialla. Sri Lankan maaseudulla ja jopa pienissä kaupungeissa oli tavallista kävellä paljain jaloin. Saapuessani ystäväni talon eteen löysin maasta pienen altaan jalkojen pesemiseen ja seinältä pyyhkeen niiden kuivaamiseen.

Mutta olemmeko kulttuurimme vankeja? Eikö länsimaista tapaamme voi muuttaa sallivammaksi nytkään, kun kerran tiede on osoittanut paljasjalkaisuuden olevan meille hyväksi? Näin ei onneksi näytä olevan. Paljain jaloin kävelemisen on jo tovin tiedetty olevan terveellistä ja sen seurauksena kenkätehtailijat ovat jo vuosia sitten kehittäneet melko hyvinkin myyneitä paljasjalkakenkiä joita monet trendikkäät tech-pomot sekä näyttelijät ovat innostuneet käyttämään. Tämän seurauksena muoti on levinnyt jo melko laajalle eikä ole ollenkaan mahdoton ajatus, että tämä petaa tietä myös sille, että terveystietoisuuden levitessä myös paljasjakakenkien poisjättäminen olisi sosiaalisesti hyväksyttävämpää.

Samoin kun lääketieteellinen tutkimus voinee vaikuttaa kenkienkäyttönormiin toivon oman vuorovaikutustutkimukseni vaikutavan älypuhelimen käyttöä koskeviin normeihin. Ollessamme tietoisia esimerkiksi sivustakatsojan pimennosta, voimme helpommin tajuta antaa selonteon toiminnastamme kun kurottaudumme kännykkäämme kohti tilanteessa, jossa muut eivät voi tietää miksi olemme näin tekemässä. Olkaamme viisaita ja antakaamme tutkimuksen kaitseta yhteiskuntamme sosiaalisia normeja sellaiseen suuntaan joka edesauttaa kaikkein hyvinvointia ja onnellisuutta!

Lähteet

Juttu jalanpohjien kovettumien tuntoaistista: Nature Podcast 1/2020

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s